spacer.png, 0 kB
spacer.png, 0 kB
Etusivu arrow Blogi - kaikki artikkelit
Blogi kaikista aihepiireistä
Ohjeita kotijoogaa varten Tulosta Sähköposti
Kirjoittanut Veikko Tarvainen   
13.04.2008

Ohjeita kotijoogaa varten

Noin tunti syömättä ennen harjoitusta. Kevyet kiristämättömät hengittävät vaatteet. Sopiva alusta. Joogaa sinulle sopivana hetkenä.

Päätä tehdä vähintään yksi asana eli jooga-asento rauhallisesti, perusteellisesti ja tietoisesti.
Jos teet eteentaivutuksen, sen jälkeen tulee tehdä myös taaksetaivutus. Jos kierrät selkärankaa, sen jälkeen on syytä tehdä eteen- ja taaksetaivutus.

Säännöllisyys on Joogan A ja O. Ajattele esimerkiksi kissaa tai koiraa. Mutta tee mielummin liian vähän kuin liian paljon.

15 minuuttia joka päivä on jo hieno saavutus

 

Lähde: http://www.yogabasics.com/

Viimeksi päivitetty ( 13.04.2008 )
 
Miesporukassa jäykkäkin uskaltaa taipua Tulosta Sähköposti
Kirjoittanut Olli Ylioja   
10.02.2008

Äijäjoogaa: Miesten omassa joogaryhmässä ei tarvitse hävetä kankeuttaan.

Nivelet paukkuvat ja lattia suhisee kun raavaat miehet vääntävät itseään risti-istuntaan. Käynnissä on äijäjooga. Suosituksi ilmiöksi levinnyt miesten oma joogaryhmä on nyt saavuttanut myös Porin, ja tarvetta miesten joogatunneille tuntuu täälläkin löytyvän.
Lähes kaikkia Hyvinvointicenterin peruskurssille saapuneita yhdistää se, että ihan omin avuin ei joogaan ole uskaltauduttu. "Emäntä ilmoitti", kertoo moni hiukan hämillään.
- Miehille tuntuu olevan kiusallista lähteä mukaan sekatunneille. Niillä on aina enintäänkin pari miestä naisten joukossa. Miehet tuntuvat olevan taipuvaisia vertailuun, eli katsotaan herkästi mitä vierustoveri tekee. Kun naiset kerran ovat luonnostaan notkeampia, menee siinä kankealla ukolla sisu kaulaan, pohtii äijäjoogan ohjaaja Rauno Lehtonen.

Selkä reistaa monella

Miesten ilmeet ovat vakavia kun Lehtonen kurssin aluksi opastaa joogan perusasennot. Ohjaaja kertoo, että äijäjoogaa tehdään huumorilla ja iloisella ryhmähengellä, mutta ensimmäisellä kerralla jännitys näkyy vielä. Äijien kasvoilta voi myös lukea halun parantaa omaa oloaan. Suuri osa miehistä kertoo kärsivänsä selkävaivoista.
- Selkä on vaivannut jo pitkään. Kun kuulin että tällainen olisi alkamassa, niin tietysti piti lähteä kokeilemaan. Ikinä en ole joogaa harrastanut, mutta tämä ensimmäinen kerta meni ihan mukavasti. Ei ollut liian vaikeata ja mukaan tarttui hyvä rentoutunut olo, kertoo ulvilalainen Nisse Sirola tuntien jälkeen.
Selkävaivojen takia joogasta innostui myös ohjaaja itse. Lehtonen uskaltautui ensin mukaan tavalliselle joogatunnille, jonka jälkeen hän ryhtyi opiskelemaan joogaohjaajaksi.
- Minulle jooga on tuonut helpotusta selkävaivoihin, mutta siitä saa myös paljon muuta. Uskon että miehet kaipaavat nykyajan kiireisessä elämässä rauhoittumista siinä missä naisetkin. Terveysvaikutusten lisäksi toivon pystyväni auttamaan miehiä myös tältä kannalta, kehon ja mielen vuorovaikutuksen ymmärtämisessä.

Omaan tahtiin

Äijäjoogassa painotetaan osallistujien omia kykyjä niin, ettei kaikilta odoteta samaa tasoa. Miesten joogaryhmiin tulee monenlaisia osallistujia, joista jotkut ovat toisia notkeampia. Lehtosen mukaan osallistujien notkeuden vertailu ei ole joogassa oleellista. Jooga ei ole kilpalaji.
- Kaikkien pitää tehdä omalla tavallaan ja omien ominaisuuksiensa rajoissa. Jos joku liike on sellainen, ettei täysin pysty tekemään, täytyy keksiä jotain korvaavaa. Vaikka porukassa ollaankin, on kaikkien keskityttävä omaan suoritukseensa.

Olli Ylioja
Satakunnan Kansa 10.2.2008

Viimeksi päivitetty ( 08.09.2008 )
 
Äijäjoogin Joogatupa tuli Ruoholahden naapuriin Tulosta Sähköposti
Kirjoittanut Veikko Tarvainen   
01.02.2008

Kaksi vuotta sitten sanottiin, että Äijäjooga on hyvä idea, mutta se ei tule koskaan onnistumaan. Nyt Äijäjooga leviää iloisesti ympäri maan ja Kamppiin on juuri perustettu Äijäjoogin tupa, jossa on joogaa myös naisille.

Olavi Nordman aloitti äijäjoogan reilu vuosi sitten. Kiireinen liikemies huomasi pari vuotta sitten olevansa aika jäykkä liikuntaharrastuksistaan huolimatta. Olavin 30-vuotias poika ehdotti isälleen Äijäjoogaa.

- Innostuin joogasta heti, kun siitä tulee niin hyvä olo. Olen nyt notkeampi, virkeämpi ja nukun paremmin. Tasapaino ja ryhtikin on parantunut. Joogan ja muun liikunnan ansiosta olen kolme senttiä pidempi, kun selkärankani on ojentunut etunojasta suoremmaksi, hymyilee Olavi Nordman.

Olavi tulee Äijäjoogin tuvalle Kamppiin Laajasalosta yhdessä ystävänsä Urpon kanssa kaksi kertaa viikossa.

Ritva Ruohonen tulee Joogatuvalle kaksi kertaa viikossa Paloheinästä.
 
- Hakeuduin joogaan  lähinnä selkävaivojen vuoksi. Olen harrastanut monenlaista liikuntaa afrotanssista aerobiciin, mutta iän mukana olen huomannut, että joogasta on eniten hyötyä kropalleni. Samalla mieli rauhoittuu pariksi tunniksi.

Kuukauden kuluttua Salomonkatu 19:n sisäpihan samoihin tiloihin kuin  Äijäjoogin tupa tulee Malla Rautaparran joogakoulu Manipura. Hän on erikoistunut naisille suunnattuun joogaopetukseen. Äijillä ja siskoilla on silloin vielä enemmän yhteinen joogasali.

Veikko Tarvainen
Ruoholahden Sanomat 2/2008
Artikkeli löytyy myös Ruoholahden Sanomien verkkoversiosta (3 Mt PDF)

www.aijajooga.fi    040 77 84 895
www.manipura.fi   040 518 2390

Kertamaksulliset tunnit: naisille ja miehille kevyttä joogaa ti, to, pe 11.00 - 12.30
Kevyttä Äijäjogaa, ma 20.30, ke 19.15, to 17.00, pe 16.45
Salomonkatu 19, sisäpiha

Viimeksi päivitetty ( 08.09.2008 )
 
Rane Korpi käy joogatunnilla päästäkseen hetkeksi eroon työkiireistä Tulosta Sähköposti
Kirjoittanut Jenni Satola   
30.12.2007

Äijät joogaa!

Tampereen Seudun Joogayhdistyksen ensimmäinen äijäjooga-ryhmä aloitti harjoittelun viime syksynä. Toiminta jatkuu tammikuussa ja ryhmään toivotetaan lämpimästi tervetulleeksi kaikki kankeat miehet.
- Tämä on täysin kilpailuvapaa vyöhyke, ryhmän vetäjä Ari Kenttä muistuttaa heti alkajaisiksi.
Huumori lentää miesten tavatessa perjantai-iltapäivänä eikä ilmassa ole minkäänlaisia suorituspaineita.
- Tavoitteena on, että saadaan jokaisen selkä taipumaan eteen- ja taaksepäin, jossain vaiheessa ehkä sivullekin. Kukin etenee omaan tahtiinsa. Miehet tuntuvat tykkäävän enemmän seisoviltaan tehtävistä joogaliikkeistä, joten niitä meillä on paljon, Kenttä kertoo.
Kiekkomiehenä tunnettu yritysvalmentaja Rauno ”Rane” Korpi käy äijäjooga-treeneissä aina, kun vain työmatkoiltaan ehtii. Hän kiittelee ryhmän rentoa meininkiä.
- Itse olen peruskankea kuin rautakanki, mutta ei se haittaa. Täällä ei ole väliä sillä kuka taipuu eniten tai hallitsee liikkeet parhaiten. Ei ole sykemittareita eikä muitakaan pelejä ja vehkeitä, vaan täällä jokainen opettelee itse tuntemaan omaa kroppaansa ja hengitystään, Korpi sanoo.
Hän tutustui joogaan jo 70-luvulla opiskellessaan liikunnanohjaajaksi. Korpi ei vieläkään lakkaa ihmettelemästä, miten suuri merkitys oikealla hengitystekniikalla on.
- Olen joogassa oppinut kuinka pinnallista ja nykivää ihmisen hengitys usein on. Rentoutumisen ja mielenrauhan kannalta on aivan mahtavaa oppia hengittämään alhaalta palleasta saakka. Yritän sitä muistutella itselleni aina iltaisin nukkumaan mennessäni.

Jooga auttoi selkäkipuihin

Moni mies on löytänyt joogasta avun selkävaivoihin, niin myös äijäjooga-ryhmässä treenaava Tuomo Oikkonen.
- Kaksi vuotta sitten aloitin joogan ja nyt ei enää selkä tule niin helposti kipeäksi. Ari osasi neuvoa oikeat liikkeet, joista on apua selälle.
70-vuotias Leo Tamminen kehuu, että häneltä suonenvedot loppuivat joogaharjoitusten myötä ja tasapainokin on parantunut.
- Minulla oli voimaurheilun takia syntynyt alaselkävaiva, joka on nyt lähtenyt kokonaan pois, Rami Ahmavuo kertoo.
Äijäjoogasta ei haeta helpotusta vain fyysisiin vaivoihin. Se antaa hyvää oloa myös henkiselle puolelle.
- Perjantain joogatreeni on mahtava tapa lopettaa työviikko. Sitä on seuraavana päivänä täydessä iskussa, Tuomo Oikkonen kehuu.
Rane Korpi on samaa mieltä.
- Meillä on veteraanijoukkueen peli Hakametsässä lauantaisin eli seuraavana päivänä joogan jälkeen. Siellä olen hyvässä vireessä joogan ansiosta, Korpi hymyilee.

Työkiireet ja stressi unohtuvat treenatessa

Jooga tekee hyvää myös kiireisen työviikon väsyttämälle ihmiselle.
- Moni ihminen on jatkuvassa kiireessä. Jooga on hienoa vastapainoa työlle ja loistava keino pysähtyä. Se on ennen kaikkea hiljentymistä ja sitä jokaisen tulisi opiskella. Harjoitteluun keskittyy niin täydellisesti, ettei tule ollenkaan ajateltua työasioita, Rane Korpi kehuu.
Hänen mielestään joogatunti olisi stressaavan työpäivän päälle parempi vaihtoehto kuin raivoisa juoksulenkki.
- Voi käydä niinkin, että kiireen uuvuttama ihminen tilttaa lopullisesti kesken kovan treenin. Sitten ihmetellään, että kuinka nyt viisikymppinen kuoli lenkkipolulle.
Korpi muistuttaa, että fyysisesti kuormittavaa liikuntaa tarvitaan toki ylläpitämään lihaskuntoa, mutta jooga on sille hyvää vastapainoa.
Vaan kyllä äijäjoogassakin tulee hiki pintaan samalla kun kroppa notkistuu. Eikä tässä ryhmässä tarvitse pelätä, että treenatessa täytyisi pohtia vieraita henkimaailman asioita tai opetella monimutkaisia mantroja.
- Minä tykkään siitä, ettei äijäjoogassa ole minkäänlaista uskonnollista virtausta. Tällä porukalla on ilman sellaistakin hieno sähkö päällä, Rane Korpi sanoo.

Äijäjooga jatkuu Kalevanpuiston koululla Lemminkäisenkatu 14:ssä 18. tammikuuta kello 17.15-18.45. Ilmoittautumiset paikan päällä. Lisätietoja antaa Tampereen Seudun Joogayhdistyksen puheenjohtaja Antti Palokangas p. 050 3696679.

Kuvatekstit: Äijäjoogassa on mukavan rento meininki, kehuu Rauno Korpi (oik.).

Ohjaaja Ari Kentta (keskellä) opettaa joogaliikkeitä.

Jenni Satola, teksti ja kuva
Tamperelainen 30.12.2007

Viimeksi päivitetty ( 08.09.2008 )
 
Omaishoitaja kehitti äijäjoogan Tulosta Sähköposti
Kirjoittanut Tuula-Maria Ahonen   
01.11.2007

Oppimiseni kiteytyy sanoihin kiitos ja anteeksi

Veikko Tarvainen oli 31- vuotias toimittaja ja opiskelija, kun hänen äitinsä sairastui ja joutui ennenaikaiselle eläkkeelle. Tarvainen ryhtyi omaishoitajaksi, uskoen että tästä tulisi parin vuoden työrupeama. Tällä hetkellä Tarvainen on hoitanut äitiään 20 vuotta. Takana on monta mustaa vuotta, mutta myös aivan uudenlaista valoa.

Tarvainen oli kirjoittamassa ensimmäistä kirjaansa, kun hänestä tuli omaishoitaja.

- Olin kunnianhimoinen kirjoittaja ja samalla halusin olla myös hyvä hoitaja äidilleni. Poltin kynttilääni molemmista päistä, Tarvainen kertoo. - Omaishoito vie uskomattomasti aikaa, jos työtä tekee tunnollisesti.

- Äitini on lämminsydäminen ja valoisa ihminen ahdistuksistaan huolimatta, ja hän on kiitollinen hoidostaan. Siksi omaishoito on ollut myös palkitsevaa.

- Äidin kunto parani aika paljon, kun aloin hoitaa häntä. Usein paras pilleri on läheinen ihminen. Kun myöhemmin äidin lääkemäärä puolitettiin, hänen kuntonsa koheni huomattavasti.

- Vanhempaansa hoitaessaan joutuu myös kohtaamaan raskaita asioita, joista on kärsinyt enemmän tai vähemmän jo lapsuudesta lähtien. Vanhuksen hoitaminen merkitsee myös kuolemaa kohti kulkemista.

- Oma sosiaalinen elämä jäi omaishoidon vuoksi aluksi vähiin, aloin sulkeutua neljän seinän sisään kuten äitini. Alussa en halunnut edes omaishoidon korvausta työstäni. Ajattelin, että kyllähän oma äiti täytyy hoitaa ilman palkkaa. Mutta eihän elämästä tule mitään ilman rahaa.

- Elämä muuttui yhä ahtaammaksi, minua myös suretti ja suututti, kun oma työ ja sosiaalinen elämä jäi sivuun. Uuvuin ja menetin kirjoituskykyni. Naisystäväni ei enää jaksanut kuunnella valittamistani. Onneksi ymmärsin hakea apua.

- Onneksi Kela korvasi minulle psykoterapiahoitoa ja myös psykodraamakursseja, jotka alkoivat palauttaa voimiani. Löysin joogan, joka on antanut minulle paljon energiaa. Joogatunneilla aloin ihmetellä, miksi olin yleensä ainoa mies naisten joukossa, Tarvainen kertoo.

Hyvä idea, ei tule onnistumaan

Tarvainen kouluttautui joogaohjaajaksi ja alkoi miettiä miesten joogaryhmän perustamista.

Hyvä idea, mutta ei tule onnistumaan, hänelle sanottiin. Omaishoitajana Tarvainen oli kuitenkin oppinut taistelemaan asiansa puolesta, olihan hän onnistunut järjestämään äidilleen viikonloppuhoidon, vaikka tätäkin pidettiin mahdottomana tehtävänä.

Puolitoista vuotta sitten Tarvainen aloitti Äijäjoogan.

- Ajattelin, että miehet tulevat helpommin joogaan, kun vetäjä luo rennon hengen ja miehet saavat olla omassa porukassaan. Miehethän ovat usein fyysisesti jäykempiä kuin naiset, Tarvainen toteaa.

Jotkut miehet tulivat Äijäjoogaan vaimojensa innostamina, toipa eräs nainen miehensä aivan kädestä pitäen joogatunnille. Tätä miestä ei enää myöhemmin näkynyt. Mutta monet miehet ovat myös itse löytäneet Äijäjoogan. Mukana on eri ikäisiä miehiä, joskus myös isä ja poika ovat tulleet yhdessä.

Tarvainen vetää nykyisin useampia ryhmiä, ja muuallakin Suomessa on ilmennyt kiinnostusta miesten ryhmien perustamiseen.

- Ainakin Tampereella, Turussa, Taivalkoskella, Salossa, Oulussa ja Kotkassa on miesten joogaryhmiä. Hämeenlinnassa 80- vuotias mies alkaa vetää Äijäjoogaa, Valkeakoskella naisvetäjä aloittaa Äijäjoogan. Hämeenlinnan panssariprikaatissa alokkaille on esitelty Äijäjoogaa, Tarvainen kertoo.

Saan itse poikkeusluvan osallistua toimittajana Äijäjooga- tunnille. Polttariporukka tuo tunnille osallistujaksi sulhasmiehen, jolla ei ole minkäänlaista kokemusta joogasta aiemmin.

- Ajattelimme, että nöyryyttämiskuvioiden sijaan voisimme tarjota sulhaselle uuden kokemuksen, josta ehkä voi olla hyötyäkin, polttariporukka perustelee. Itse he kuitenkin menevät läheiseen ravintolaan kaljalle odottelemaan.

Sulhasmies innostuu

Äijäjooga alkaa samalla tavalla kuin muutkin Hatha- joogatunnit. Makaamme ensin alustoillamme rentoutuen, niin että henkemmekin ehtii ruumiin mukaan. Itseäni viehättää Hatha- joogassa erityisesti tämä hitaus ja kiireettömyys, itsen kuunteleminen.

Ei tarvitse kilpailla ja vertailla, tehdään vain liikkeitä oman kehonsa mukaisesti. Tarvainen painottaa sanallisissa ohjeissaan kilpailun puutetta, miehethän helposti ryhtyvät kilpasille.

Makuuasentoliikkeistä edetään hitaasti kohti pystyasentoliikkeitä, ja niistä siirrytään takaisin makuuasentoon, jossa lopuksi rentoudumme perusteellisemmin.

Tarvainen ohjaa meitä keskittämään huomiomme jokaiseen ruumiinosaan kerrallaan, antaen tämän ruumiinosan rentoutua. Moni ei pääse rentoutuksen loppuun, salissa alkaa kuulua kuorsausta kesken rentoutusharjoituksen.

Sulhasmies on lopussa innostunut. Hän ei ole koskaan ennen kokenut tällaista rentoutta keskellä päivää, ilman alkoholia.

Tarvainen on saanut paljon kiittävää palautetta muiltakin miehiltä. Pystyn nyt paremmin ajamaan autoa, kun pää kääntyy kevyemmin, sanoo eräs mies. Tuntuu mukavalta kun notkistuu, ja jäykkyys häviää, sanoo toinen. Nukun paremmin, kun lihakseni ovat rentoutuneet, toteaa kolmas.

Osa miehistä siirtyy sekaryhmiin, toiset haluavat jatkaa miesten ryhmässä.

Tarvaiselle itselleen jooga on elintärkeä voiman antaja omaishoitajan työssä.

Vaipanvaihto suurempi asia kuin kirjojen kirjoittaminen

- Olisin voinut myös tuhoutua omaishoitajan työssäni, Tarvainen muistelee synkkiä alkuvuosia. - Mutta nyt kun ajattelen elämääni, olen ylpeä siitä, että olen hoitanut äitiäni.

- Isäni sairasti muutaman vuoden ennen kuolemaansa, hoidin häntä silloin 30 vuotta sitten jonkin verran. Myöhemmin olen tuntenut syyllisyyttä siitä, että hoidin häntä liian vähän. Siksi ryhdyin omaishoitajan työhön, kun tilanne tuli vastaan uudestaan äidin kohdalla.

- Jos en olisi hoitanut äitiä, olisin kirjoittanut juttuja omaishoidon puolesta, Tarvainen naurahtaa.
- Minusta vaipan vaihto on suurempi juttu kuin kirjojen kirjoittaminen.

- Luulen, että olen tullut kypsemmäksi omaishoitajan työssäni. Olen oppinut aika pitkälle antamaan anteeksi itselleni esimerkiksi sen, että välillä olen ollut huono hoitaja. Olen oppinut antamaan anteeksi äidille hänen puutteitaan.

- Olen oppinut tuntemaan itseäni ja äitiäni paremmin. Ilman elämän vaikeuksia en olisi löytänyt joogaa ja perustanut Äijäjoogaa. Tummien tunteiden lisäksi tunnen myös jonkinlaista kiitollisuutta kovia kokemuksia kohtaan, Tarvainen summaa.

- Omaishoitaminen ei ole kuitenkaan kaikille ja kaikissa suhteissa oikea ratkaisu, Tarvainen muistuttaa.

Tämä on mielestäni tärkeätä todeta ääneen. Jos olisin itse ryhtynyt hoitamaan äitiäni, olisin varmaan tuhoutunut henkisesti, äidin kielteisten asenteiden takia.

On siis syytä kunnioittaa myös niitä omaisia, jotka arvioivat realistisesti oman jaksamisensa omassa tilanteessaan. Itse ajattelen, että omaishoito vaatii positiivista perusvirettä hoidettavan ja hoitajan välillä. Kiitollisuuden taidon omaava hoidettava antaa omalta osaltaan hoitajalle voimia.

Omien lasten hankkimisen ja hoitamisen sijaan Tarvainen on hoitanut äitiään. - Minulla on ollut sama naisystävä 20 vuoden ajan, ja tämä on ollut vaikeata hänellekin, hyvinkin vaikeata, Tarvainen toteaa.

- Kuitenkin luulen, että kun kuolen, minun ei tarvitse hävetä tekemisiäni. Olen kuunnellut sisäistä ääntäni ja tehnyt niin kuin on tuntunut oikealta.

Tarvainen toivoo tukea muille omaishoitajille. - Omaishoitajat säästävät yhteiskunnalle hyvin paljon rahaa, laitoshoitohan on hyvin kallista. Omaishoitajat tekevät työtä usein 24 tuntia vuorokaudessa. Omaishoitajien loma- ja virkistystoiminta koituu niin hoidettavan, omaishoitajan kuin yhteiskunnankin hyväksi.

Tuula-Maria Ahonen
Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.

Kelan Sanomat 4 /2007

Viimeksi päivitetty ( 08.09.2008 )
 
Suosioon noussut äijäjooga päättyy monen osalta kuorsaamiseen Tulosta Sähköposti
Kirjoittanut Anna von Hertzen   
16.10.2007

- Esitteessä sanotaan, että mitä jäykempi äijä, sen soveliaampi äijäjoogaryhmään. Sovin joukkoon siis loistavasti, Kotkasta lähtöisin oleva Jukka Nissinen, 28, pohtii joogatunnille kävellessään. Mies on joogannut elämässään tasan kerran aikaisemmin:
- Nuorena menin koulun kanssa joogaamaan. En minä siellä muuta tehnyt kun katselin venytteleviä naisia, Nissinen naurahtaa.
Jooga on tuhansia vuosia vanha menetelmä, jonka tarkoituksena on vapauttaa kehon ja mielen jännityksiä. Ryhmät koostuvat usein vain naisista, ja joukkoon eksyneet yksinäiset miesparat vaihtavat helposti lajia.
Helsinkiläinen Veikko Tarvainen, 51, oli yksi näistä harvoista miehistä naisporukan keskellä. Ongelmaa pohdittuaan hän päätti perustaa puolitoistavuotta sitten Helsinkiin äijäjoogaryhmän. Ryhmä osoittautui menestykseksi ja nykyään joogaa järjestetään muun muassa useissa kansanopistoissa ympäri Suomea.
- Miehet ovat keskimäärin naisia jäykempiä ja kokevat olonsa vaivaantuneeksi, jos muu ryhmä koostuu naisista. Kun ei ole naisia ja lapsia paikalla, uskaltaa raavas mieskin joogata ennakkoluulottomasti, Tarvainen sanoo.

Kalliossa sijaitseva jumppasali täyttyy eri-ikäisistä miehistä, jotka kantavat joogamattoa ja peittoa. Monella on päällään musta paita, jossa lukee "äijäjoogi".
- Äijäjooga ei ole tulosvastuullinen yksikkö, vaan jokainen saa olla täysin oma itsensä kunnosta riippumatta. Joukossa on esimerkiksi muutama eläkeläinen, jotka eivät ole koskaan ennen treenanneet mitään, Tarvainen kertoo.
Kattovalot sammuvat ja jooga alkaa pienen lampun valossa. Ensiksi rentoutetaan kaikki lihasryhmät kerrallaan: "jännitä pakarat ja vapauta, jännitä selkälihakset ja vapauta…", Tarvainen opastaa. Miesjoukko tottelee Tarvaisen ohjeita kuuliaisesti.
Seuraavaksi on vuorossa tasapainon parantamista erilaisissa asennoissa seisoen.
- Viimeksi kaikki ihmettelivät, kuinka 73-vuotias mies onnistui hyvin tasapainoharjoituksissa, vaikka hän oli mukana vasta ensimmäistä kertaa. Selvisi, että hän työskentelee sähkömiehenä vieläkin ja keikkuu tikapuilla työnsä puolesta eri asennoissa, Tarvainen hymyilee.

Lihaskuntoa parantavat harjoitteet tehdään rauhallisesti ilman repimistä. Tärkeintä on kuunnella itseään, sillä muuten voi aiheuttaa kipuja itselleen.
- Minusta on hienoa nähdä, että miehet uskaltavat levätä kun siltä tuntuu. Jooga tekee hyvää, kun ei yritä liikaa. Eräs 70-vuotias osallistuja sanoi, että joogaamisen ansiosta pää kääntyy ja hän pystyy ajamaan taas autoa. Toinen mies kehui golfaavansa paremmin, Tarvainen sanoo ja jatkaa:
- Jooga helpottaa stressiä ja hermostuneisuutta, vähentää kehon jännitystä ja parantaa unenlaatua. Siitä saa myös mielenrauhaa. Aloitin lajin 17 vuotta sitten kun äitini sairastui ja jäin hoitamaan häntä. Hoidan häntä vieläkin, enkä olisi jaksanut tätä aikaa ilman joogaa.
Joogan avulla ihminen voi löytää myönteisiä voimavaroja itsestään, mutta pintaan voi nousta myös ahdistusta.
- Joogassa mieli rauhoittuu, ja alitajunnasta voi tulla hyvien kokemusten lisäksi huonoja kokemuksia. Negatiivisten tunteiden pintaan nouseminen antaa mahdollisuuden käsitellä ne ja kasvaa henkisesti, Tarvainen pohtii.

Treeni päättyy rentoutusharjoitukseen. Osa miehistä laittaa lämpimämmät vaatteet päälle ja osa sukeltaa viltin alle. Äijät makaavat matolla raukeina kuunnellen rentoutumisohjeita. Pian alkaa kuulua tyytyväistä kuorsausta.
Treenien jälkeen Jukka pakkaa tavaransa tyytyväisen oloisena.
- Yllätyin osallistujien määrästä, sillä oletin, että siellä olisi vain kolme ukkoa. Oli hienoa huomata, että kaikki tekivät liikkeet tosissaan ja miehinen kilpailuvietti puuttui. Liikkeet tuntuivat fiksuilta ja niillä oli selvä tarkoitus, Jukka sanoo ja hieroo selkäänsä.
- Harjoitus ei ollut fyysisesti rankka, mutta selässä tuntuu silti. Kyllä tuo fyysisenä jumppana toimii. Kannatti lähteä, vaikka siellä ei voinutkaan katsella venytteleviä naisia.

Anna von Hertzen

Äijäjoogaa voi harrastaa esimerkiksi Kouvolan, Etelä-Karjalan ja Kotkan kansanopistossa

kuva: Äijäjoogassa ei kilpailla vaan keskitytään omaan kehoon ja mieleen.

SEEPRA 16.10.2007
Etelä-Saimaan, Kouvolan Sanomien ja Kymen Sanomien viikkolehti.

Lisätietoa
www.aijajooga.fi

Viimeksi päivitetty ( 08.09.2008 )
 
<< Alkuun < Edellinen 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Seuraava > Loppuun >>

Tulokset 51 - 60 / 82
spacer.png, 0 kB
spacer.png, 0 kB
spacer.png, 0 kB